KARHUSEURA: Karhuton päivä 2006

KARHUSEURAN OMA TAPAHTUMA:
KARHUTON PÄIVÄ
05.05.2006

Karhuseura viettää tänä vuonna toista kertaa karhutonta päivää. Toukokuun 5. päivänä karhuharrastajat luopuvat päiväksi rakkaista nallekarhuista ja yms. karhurekvisiitastaan, esim. piilottamalla nämä kaappiin, ja viettää päivän ilman nallekarhujen ja oikeiden karhujen seuraa.

Päivän aikana on sallittua pohtia karhujen merkitystä itselle, muille, yhteiskunnalle tai vaikka universumille. Varsinkin sitä, olisiko elämä ylipäätänsä mahdollista ilman karhuja?

Tänä vuonna teemana on KARHUN KAUNEUS.

KYSELY: Miss Eläin

Jos valittaisiin Miss Eläin, mitkä seuraavista olisivat sinun suosikkejasi? Valitse kolme kauneinta ja laita ne numerojärjestykseen 1-3. Perustele valintasi lopuksi.

Ehdokkaat: karhu, lammas, elefantti, tiikeri, hevonen, seepra, susi, leijona, kauris, kotka, joutsen, riikinkukko, delfiini, saukko, kettu, koira, pantteri.

TULOKSET
30.05.2006

1. KARHU: vahva, lempeä päältä,
hurja sisältä, kiireetön
2. PANTTERI: kaunis, vaarallinen
3. LEIJONA
3. TIIKERI: kaunis, vaarallinen
5. JOUTSEN
5. KOTKA: uljas
5. SUSI: linjakas, nopea
8. KOIRA
8. LEOPARDI

PIKAGALLUPIN TULOKSET
05.05.2006

1. Onko karhu kaunein eläin?
30 % Kyllä
60 % Ei
10 % En osaa sanoa

2. Mielestäni kaunein eläin on ...
mm. koira, lammas, lumileopardi.

KAUNIS KARHU

Karhu on kaunis eläin, sillä on hyvä ulkonäkö, kuvauksellinen ja sopusuhtainen olemus, hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys, esiintymistaitoa, yhteistyökykyä, sopeutumiskykyä sekä tervettä asennoitumista. Siis kaikki kaunottaren piirteet.
   Karhun turkis on paksun tuuhea ja nätin kiiltävä, väritykseltään vaihtelevanvärinen perusväreissä mustasta valkoiseen, mutta perustaltaan karhu on konstailemattoman pelkistetyn yksivärinen eläin. Värikylläisyys ja runsaan kirjavat kuvioinnit ovat toisten eläinten, tiikereiden jippoja olla näyttäviä ja huomiota herättäviä. Karvapeitteen ulkopuolelle jäävä paljas iho on kuin kiiltonahkaa, eroottisia mielikuvia herättävää.
Karhulla on suu ja hampaat kunnossa. Karhu ei ole pelkkää hymyä. Sen suu ei ole avoin läheskään aina, niin kuin esimerkiksi sudella, jolla kieli roikkuu ulos vähän väliä. Mutta mikään murjottaja karhu ei ole myöskään, karhun hymy on aito, veikeä ja kainon vieno. Kasvot sillä on symmetrisen sopusuhtaiset. Harvan eläimen kasvoja voi sanoa samalla tavalla tasapainoisen kauniiksi. Karhu onkin myös metsäihminen, ihmisen näköinen eläin.
   Karhun kynnet ja katse ovat maagisen teräviä, olemus on vahva ja voimakas. Lihaksisto on treenattu jäntevään kuntoon. Karhun ryhdikästä liikehdintää on ilo seurata. Karhu on eläimistä suurimpia, pituudesta ei puutu senttiäkään, paino voi olla ongelma varsinkin syksyisin, mutta keväisin karhu on jopa laiha tai sopivasti pyöreä. Karhu syö terveellistä monipuolista ravintoa, mikä pitää sen mielenvireen ja fyysisen terveyden huippukunnossa. Karhulla ovat veren kolestroliarvot paremmalla tasolla kuin toisilla eläimillä.
Karhu on käytökseltään miellyttävä. Kenelläkään ei ole siitä mitään pahaa sanottavaa, koska karhu on kaikissa toimissaan oikeudenmukainen ja reilu. Karhulla on aina aistit valppaana vihollisia vastaan, mutta se käyttäytyy aggressiivisesti vain puolustuksellisessa tarkoituksessa. Karhu on villi ja vapaa, salaperäisen arvaamaton, niin kuin villieläimen tulee ollakin. Karhu on itsenäinen yksineläjä, joka viihtyy myös lajikumppanien seurassa osan elämästään.
   Mistään ei ole säästelty, kun karhuja luotiin! Mikään ominaisuus ei pilaa sen täydellisyyttä hipovaa yleisvaikutelmaa.
   Todettava on kuitenkin, että kauneus on katsojan silmässä. Pikagallup –kyselyn perusteella ei aivan kaikki lopussakaan - alussa ei oikeastaan kukaan - ollut sitä mieltä, että karhu on kaunein eläin. Muutkin eläimet ovat söpöjä, mutta kyllä karhu on kaikista komein! Hurraa! Kauan eläköön upea karhu!

Kaunista karhutonta päivää 5.5.2006!
Seija Ruponen