|
|
KARHUTIETOA
|
|
|
 |
|
PETOJEN
PUOLUSTAJAT:
Tosiasialliset
karhut
Eläinoikeudet ja -suojelu |
|
 |
|
Kulttuurikarhut
Kulttuuri
ja taide
|
|
 |
|
Yliluonnolliset
karhut
Kansanperinne
ja -usko
|
|
 |
|
|
 |
SUOMEN
SUURPEDOT
Maamme suurpetoja ovat
karhu, susi, ilves ja ahma.
Näistä
karhu on ainoa todella suurikokoinen petoeläin, muut ovat
kokonsa
puolesta aika pieniä. Mutta siis nämä
neljä
kuuluvat eläinluokitteluissa suurpetojen
ryhmään, koska
ne ovat ravintoketjun huipulla ja saalistavat muita
eläimiä
ravinnokseen. Näätäeläimiin
kuuluvaa ahmaa ei
kaikissa luokitteluissa lueta kuuluvaksi joukkoon.
Lue
lisää »
Määrät:
Karhu 880–950
Ilves 1200-1250
Susi 200–215
Ahma 140-150
Suurpetojen lukumäärä ja
lisääntyminen 2007: Karhukanta kasvanut, susia
aiempaa vähemmän (RKTL).
|
MESIKÄMMENEN
MATKASSA
METISILTÄ MÄTTÄILTÄ OTAVAISEN
OLKAPÄILLE
Kokonaisilmiönä
karhu on varsin moninainen ja siihen
suhtautuminen on kaksinaista. Ihmisten suhtautumista karhuihin
määrittää
yhtäältä biologinen todellisuus ja toisaalta
kulttuurinen kollektiivitajunta. Karhu on ollut pelottava uhka
yhteisölle, mutta myös siitä on haettu
suojaa toisia uhkia vastaan. Karhua on kunnioitettu ja pidetty
pyhänä. Taustalla on myös vaikuttanut
vahvasti käsitys siitä, että karhu on
pohjimmiltaan jotakin maallista, sitä
metsästetään ihmisten ravinnoksi. 1900-luvun
alussa keksityt teddykarhulelut ovat erityisesti vaikuttaneet
karhukäsityksen muuttumiseen.
Lue
lisää »
|
|
|