KARHULAJIT

Karhut
Muinaiskarhut
Nykyiset karhulajit
Karhujen alalajit
Puolikarhut ja epäkarhut
Karhujen koot
Karhumäärät
Elinympäristöt

Karhulajit

Karhut ja ihmiset

Karhubisnes

Karhusuojelu

Eläintiede

 

 

 



KARHUT


Karhut jaetaan karhuihin (Ursidae) ja puolikarhuihin (Procynidae). Karhuja on kolme sukua, yhteensä kahdeksan eri lajia ja lisäksi on olemassa näiden lukuisia alalajeja.

Karhulajit eroavat toisistaan kokonsa, värityksensä, käytöstapojensa ja elinolosuhteittensa puolesta, mutta ne kaikki ovat kuitenkin helposti tunnistettavissa karhuiksi. Kaikilla karhuilla on yhteiset koiransukuiset esivanhemmat.







MUINAISKARHUT

Ensimmäinen karhuksi tunnistettava eläin ilmaantui maapallolle noin 20 miljoona vuotta sitten.
Alku- eli sarastuskarhu (Ursavus elmensis): Alkukarhu oli suunnilleen ketun kokoinen, vähän koiran, osin karhun ja jossain määrin supin näköinen. Se on kaikkien nykyään tunnettujen karhujen esi-isä 20 miljoonan vuoden takaa. 
Ensimmäiset karhut voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
(1) URSAVUS, Ailuropodinae: Tätä ryhmää edustaa nykyisin isopanda, mahdollisesti myös pikkupanda.
(2) URSIDAE, Tremarctinae: Ainoa nykyisin elävä sukulainen on silmälasikarhu.
(3) URSINAE: Useimmat nykyiset karhut ja luolakarhu polveutuvat tästä ryhmästä.

Tunnetuimmat muinaiskarhut:

Tylppäkuonokarhu (Arctodus simus): Tylppäkuonokarhulla oli muinainen jättiläinen noin 14 miljoonan vuoden takaa. Sen jalat olivat paljon pidemmät kuin nykyisillä karhuilla. Sen ainoa nykyisin elävä jälkeläinen on silmälasikarhu, tämä Etelä-Amerikan ainoa karhulaji.
Ursus minimus: "Todella pieni" karhu esiintyi 2,5 - 5 miljoonaa vuotta sitten. Sen arvellaan olevan sepel- ja mustakarhujen esi-isä.
Etruskikarhu (Ursus etruscus): Etruskikarhun uskotaan olleen luolakarhun ja nykyisten ruskea- ja mustakarhujen esi-isä. Etruskikarhu asusteli Aasian sademetsissä ennen jääkautta.
Luolakarhu (Ursus spelaeus): Eurooppalaisia luolakarhuja tavattiin noin 500 000 vuotta sitten ympäri Eurooppaa. Ne olivat suunnilleen nykyisten kodiakinkarhujen kokoisia. Luolakarhut kuolivat sukupuuttoon jääkaudella noin 10 000 vuotta sitten.
Muinaiskarhulajit:

Miacidae n. 57 milj. vuotta sitten
Procyonidae   puolikarhut
Amphicyonidae   koiramaiset karhut,
kuolivat sukupuuttoon.
Ursavus elmensis
Agriarctos
Ailuropodinae n. 22 milj. vuotta sitten
Tremarctinae n. 14 milj. vuotta sitten
Arctodus simus
Ursus minimus n. 5 milj. vuotta sitten
Tremarctos
Ursus etruscus
Ursus spelaeus n. 500 000 vuotta sitten,
kuoli sukupuuttoon n. 10 000 vuotta sitten.

Ensimmäiset nykykarhut:

Isopanda n. 10-12 milj. vuotta, uusimman
arvion mukaan 20-22 milj. vuotta
sitten Kiinassa.
Silmälasikarhu n. 2-6 milj. vuotta,
uusimman arvion mukaan n. 14-15 milj.
vuotta sitten Amerikassa.
Huulikarhu 1,6-4,7 milj. vuotta sitten Intiassa.
Malaijikarhu n. 1,6-4,5 milj. vuotta sitten.
Sepelkarhu n. 1,6-4 milj. vuotta sitten. 
Mustakarhu n. 3,5-4 milj. vuotta sitten.
Maakarhu n. 500 000-1,8 milj. vuotta, uusimman arvion mukaan 1,6 milj. vuotta
sitten Kiinassa.
Jääkarhu n. 100 000-0,4 milj. vuotta,
uusimman arvion mukaan yli 0,3 milj.
vuotta sitten Jäämeren rannikolla.

 

Nykykarhuista kolme - musta-, sepel- ja jääkarhu - ovat melko läheistä sukua ruskeakarhulle. Huomattavasti etäisempiä sukulaisia ovat malaijin-, huuli-, silmälasi- ja pandakarhu. Kaikkein kaukaisimpia sukulaisia ovat pienet puolikarhut, kuten pikkupanda ja pesukarhu.

NYKYISET KARHULAJIT

1. Maakarhu eli ruskeakarhu
(Ursus arctos) ja Amerikan ruskeakarhut (grizzly eli harmaakarhu (Ursus arctos horribilis), kodiakinkarhu (Ursus middendorffi) ja kamtjatkakarhu. Kts. alalajit!
2. Jääkarhu (Ursus / Thalarctos maritimus)
3. Mustakarhu eli Amerikan mustakarhu (Ursus americanus). Kts. alalajit!
4. Silmälasikarhu (Tremarctos ornatus)
5. Sepel- eli kauluskarhu eli Aasian mustakarhu (Ursus / Selenarctos thibetanus). Kts. alalajit!
6. Malaijikarhu (Ursus / Helarctos malayanus)
7. Huulikarhu (Ursus / Melursus ursinus)
8. Pandakarhu (Ailuropoda melanoleuca)


Uhanalaisten eläinten joukossa on nykyisin viisi karhulajia, mutta näillä ei ole kuitenkaan välitöntä häviämisen vaaraa. Lisätietoa: Karhujensuojelu ►


ALALAJIT
Koko:
Jättiläiskarhut: Alaskan Kodiakissa, Shukukissa, Afongnak-saarella sekä Venäjällä Kamtsatkan niemimaalla elävät karhut ovat jättiläismäisiä. Kodiakinkarhu voi painaa jopa 800 kg, keskimäärin noin 500 kg. Kamtsatkan karhut ovat samoin hyvin suurikokoisia.

 

ALALAJIT
Väritys:
Pohjois-Amerikassa maakarhun karvan väri ei ole ruskea niin kuin muualla maailmassa, vaan harmaavoittoinen. Tästä tulee myös niiden nimitys harmaakarhu. 
Monet mustakarhut eivät ole mustia lainkaan. Pohjois-Amerikan länsiosissa mustakarhut ovat yleensä kanelin punaruskeita tai hunajan keltaisen värisiä (kanelikarhu).
Pohjois-Amerikassa Tyynenmeren rannikon Kermodessaarella mustakarhuista yksi kymmenestä on lumivalkoinen (kermodes- eli aavekarhu).
Sinertäviä mustakarhuja löytyy Tyynenmeren luoteisrannikolta ja Alaskasta. Niiden väritys on siniharmaa (sininen eli jäätikkökarhu).

MAAKARHUN ALALAJIT:
Maakarhu eli ruskeakarhu, Ursus Arctos,
Aasia, Eurooppa, Pohjois-Amerikka
Grizzly- eli harmaakarhu, U. a. horribilis,
P-Amerikka
Kodiakin karhu, U. a. middendorffi, Alaska,  Kodiak
Siperialainen karhu, U. a. beringianus, Siperia
Punainen karhu, U. a. isabellinus, P-Intia, Himalaja
Manchurian karhu, U. a. manchuricus, Manchuria
Meksikolainen karhu, U. a. nelsoni, Euraasia
Hevoskarhu, U. a. pruinosus, Tibet, Länsi-Kiina Hokkeidon karhu, U. a. yesoensis, Japani 

 

  

LISÄTIETOA: Karhukatsaus 4/2004. Artikkeli: "Värikkäät karhut - alalajeista asiaa".

MUSTAKARHUN ALALAJIT:
Amerikan mustakarhu, Ursus americanus,
USA, Kanada, Meksiko
Kaneli-/hunajakarhu, U. a. cinnamomum,
Länsi-USA
Kermodeskarhu, U. a. kermodei,
Tyynenmeren rannikko
Sininen jäätikkökarhu, U. a. emmansii, BC, Yukon
Oregonin karhu, U. a. altifrontalis, Louteisrannikko
Vancouverin karhu, U. a. vancouveri, Vancouver
Newfoundlandin karhu, U. a. hamiltoni, Newfoundland Island
Floridalainen karhu, U. a. floridanus, Florida
Charlotten karhu, U. a. carlottae, Charlotte Islands
Itä-Texasin karhu, U. a. luteolus, Texas
--- U. a. amblyceps, Lounainen USA
--- U. a. eremicus, Koillinen Meksiko, Texas
--- U. a. machetes, Koillinen Meksiko
--- U. a. perniger, Kenain niemimaa Alaskassa
--- U. a. pugnax, Kaakkoinen Alaska
--- U. a. californiensis, Kalifornian sisämaa
 
SEPELKARHUN ALALAJIT
Aasian mustakarhu eli sepelkarhu,
Ursus thibetanus,
Etelä- ja itä-Aasia, Venäjä
Belutsistaninkarhu, U. t. gedrosianus, Pakistan

PUOLIKARHUT JA EPÄKARHUT

Puolikarhut ovat kaukaista sukua varsinaisille karhuille. Lisäksi voidaan puhua ns. "epäkarhuista". Niiden nimessä on sana 'karhu' tai niillä on muutoin jotakin tekemistä aitojen karhujen kanssa, mutta ne eivät ole sukua oikeille karhuille.





Puolikarhuja:     
   
    
Pikkupanda eli kultapanda
Pesukarhu eli Amerikan supi
Nenäkarhu
Kierteishäntäkarhu eli kinkaju
Ravunsyöjäsupi
Valkonenäkarhu
Vuorinenäkarhu
Kissafretti
Gabbinkissafretti

Etäistä sukua:
Hylje
Mursu
Merileijona

Epäkarhuja:
Koala eli Australian pussikarhu
Muurahaiskarhu
Merikarhu eli turkishylje

KOKO
 
Malaijikarhu: 1,4 m ja 65 kg
Mustakarhu ja sepelkarhu: 1,7 m ja 120 kg
Panda: 1,7 m ja 125 kg
Huulikarhu: 1,9 m ja 115 kg
Silmälasikarhu: 2,1 m ja 200 kg
Maakarhu: 2,5 m ja 200-300 kg
Kodiakinkarhu: 2,8 m ja 440 kg
Jääkarhu: 3 m ja 650 kg
MÄÄRÄT (luonnonvaraisena)
 
Mustakarhu: 400 000 - 700 000
Maakarhu: 180 000 - 220 000
Sepelkarhu: 50 000
Jääkarhu: 20 000 - 30 000
Huulikarhu: alle 20 000
Silmälasikarhu: alle 20 000
Panda: 1 000 - 1 590
Malaijikarhu: tuntematon


KARHUJEN ELINYMPÄRISTÖT

 
Mustakarhu: Pohjois-Amerikka
Maakarhu: Pohjois-Amerikka, Aasia ja Eurooppa
Sepelkarhu: Aasia
Jääkarhu: Arktiset alueet, Kanada, Grönlanti, Norja, Venäjä ja USA
Huulikarhu: Intia, Nepal, Sri Lanka ja Bangladesh
Silmälasikarhu: Etelä-Amerikka
Panda: Kiinan kolmessa maakunnassa: Sichuan, Gansu ja Shaanxi.
Malaijikarhu: Aasia

Nykyisin karhuja ja puolikarhuja elää erilaisissa elinympäristöissä kaikkialla maailmassa, lukuun ottamatta Australiaa, Afrikkaa ja Etelämannerta. Pohjois-Afrikan vuorilla eli muinoin myös maakarhu, mutta tämä laji kuoli sukupuuttoon 1800-luvulla.

 

 

LISÄTIETOA


KARHUSEURA
http://www.karhuseura.net
karhuseura.net@karhuseura.net
Puh. (044) 0100 918
Copyright © Karhuseura 

Kiitos käynnistä ja tervetuloa uudelleen!